Professori Riitta Nikulan laajaan tutkimustyöhön perustuva näyttely tarjoaa aikamatkan suomalaisen rivitaloasumisen historiaan. Se nostaa esiin korkeatasoista arjen arkkitehtuuria eri puolilta Suomea. Samalla näyttely piirtää kuvan suomalaisesta asuntopolitiikasta, kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti. Miten rivitalo valloitti Suomen?

Rivitalo on suomalaisille tuttu asumisen muoto. Jopa niin tuttu, että puhekielessä rivitalolla viitataan kokonaiseen elämäntapaan. Toiselle ajatus rivitaloasunnosta on haave toiselle “rivitalonpätkä” on kauhistus. Harva tulee ajatelleeksi, että naapurissa saattaa sijaita arkkitehtoninen helmi.

1900-luvun alussa puutarhakaupunkiaate mullisti kaupunkisuunnittelun. Luontoon sovitetuissa kaavoissa rivitaloista toivottiin ratkaisua erityisesti työväen asuntopulaan. Niissä pieneenkin asuntoon oli mahdollista saada oma piha ja ulko-ovi. Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus, Armas Lindgrenin ja Bertel Liljequistin suunnittelema Ribbingshof, valmistui Kulosaaren huvilakaupunkiin vuonna 1918. Birger Federleyn Tampereen Viinikkaan suunnittelemat talot (1919) olivat maan ensimmäiset kunnalliset rivitalot.
 
Alkuvaiheen suurista suunnitelmista toteutui vain pieni osa. Vain muutama rivitalo Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga -suunnitelmasta rakennettiin Hollantilaisentielle. 1930-luvulla Alvar Aalto kehitti rivitalojen rinnalla veistoksellisen terassitaloratkaisun. Ensimmäisen terassitalo valmistui Kauttuan ruukinpuistoon Eurassa.
 
Vasta toisen maailmansodan jälkeen rivitalosta tuli keskiluokan asumismuoto valtion asuntolainojen puitteissa. Uusille asuntoalueille rakennettiin korkeatasoista rakennustaidetta. Tältä ajalta esillä on esimerkkejä eri puolilta Suomea. Kaija Sirenin ja Heikki Sirenin kehittämät standardisoidut valmisosat avasivat suunnittelulle uuden ulottuvuuden. Hilding Ekelundin suunnittelema Maunulan Sahanmäki on puolestaan idylleistä laajimpia.
 
Professori Riitta Nikulan kuratoima näyttely perustuu Nikulan teoksen Suomalainen rivitalo – työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi (SKS, 2014) tutkimukseen ja aineistoihin. Näyttelyn kohteet ovat tunnettujen ja unohtuneiden mestareiden töitä.

Järjestäjä: TamSAFA ja Arkkitehtuurimuseo

 

Arkkitehtuurimuseon Arktisia unelmia -näyttely esittelee pohjoista matkailua ja arkkitehtuuria 1930–50-luvun Suomessa. Lapin hotellien ja majatalojen kautta valottuvat paitsi kotimaan matkailun kehitys myös kansainväliset ja kansalliset vaikutteet kasvavan maan ilmeessä. 

Arkkitehtuurin ja matkailun suhde Lapin maisemiin ja paikalliseen kulttuuriin on kertomuksen pääosassa. Siinä missä funktionalistiset hotellit viestivät moderniutta ja kansainvälisyyttä, hirsirakenteiset matkailu- ja retkeilymajat huokuivat talonpoikaiskulttuuria ja kansallisromantiikkaa.
Valtio ja Suomen Matkailijayhdistys kehittivät ja rakensivat yhdessä Lapin matkailua itsenäisyyden
alkuvuosista lähtien. Kyse oli vuosikymmeniä kestäneestä kansallisesta projektista, jossa luotiin miltei
tyhjästä pohja matkailutoiminnalle ja nykyiselle laajalle matkailuelinkeinolle. Nuori valtio raivasi pohjoiseen uusia teitä ja samalla rakensi ja lainoitti korkeatasoisia hotelleja ja kodikkaita matkailumajoja. Petsamosta ja Jäämerentiestä tehtiin kansainvälisesti houkutteleva matkailukohde, ja sodan jälkeen sen korvasi Kilpisjärvi ja Neljän tuulen tie. Lapin matkailua koskevat päätökset ja ratkaisut – mukaan lukien rakennusten ja sisustusten suunnittelu sekä koko palvelukonsepti – tehtiin pääkaupungissa. Mallia otettiin ulkomailta. Suunnittelun ja rakentamisen laatutaso oli korkea, ja työhön pestattiin alan parhaita arkkitehteja ja sisustusarkkitehteja.

Arktisia unelmia -näyttelyssä esitellään monien jo hävinneiden rakennusten valokuvia ja piirustuksia. Näyttelyssä nähdään muiden muassa Pauli E. Blomstedtin ja Märta Blomstedtin Rovaniemelle suunnittelema hotelli Pohjanhovi, Väinö Vähäkallion ja Aulis Hämäläisen suunnittelema Pallastunturin hotelli Muoniossa sekä Martti Välikankaan ja Dag Englundin piirtämä Kolttakönkään hotelli Petsamossa.

Suomen- ja englanninkielinen kokonaisuus pohjautuu näyttelyn kuraattorin, arkkitehti ja tekniikan tohtori Harri Hautajärven tutkimustyöhön ja Arkkitehtuurimuseon sekä muiden museoiden kokoelmiin. Näyttelyn on tuottanut Arkkitehtuurimuseo.

 

 

Järjestäjä: TamSAFA ja Arkkitehtuurimuseo

Tampereen Lupa harrastaa -arkkitehtuuriryhmien kaupunkiteemainen yhteisteos.

Järjestäjä: Arkkitehtuurikoulu Tiili

 

Rakennuskulttuurikeskus Piiru ry:n valmistama näyttely: kuvavedoksia tietokirjailija Jussi Jäppisen uudesta kirjasta ”Wivi Lönn – Muistojen albumi”.

Järjestäjä: Rakennuskulttuurikeskus Piiru